"Sinisilmäiset ovat muita tyhmempiä" - Mitä Rasismi on?

Katsoin taannoin (uudestaan) Jane Elliot rasismia käsittelevän videon. Video on kuvattu 5.4.1968, päivä Martin Luther Kingin murhan jälkeen. Jos et ole vielä katsonut tätä videopätkää, niin tässä sen sisältö tiivistettynä.

Luokanopettaja Jane Elliot on päättänyt toteuttaa social experiment tyyppisen kokeen,jota varten hän jakaa luokan kahteen ryhmään; sinisilmäiset ja ruskeasilmäiset. Ruskeasilmäisten ryhmässä on luonnollisesti enemmän etnisen taustan omaavia oppilaita kuten aasialaisia,afroamerikkalaisia,natiiviamerikkalaisia ja sinisilmäisten ryhmässä on lähinnä valkoisia nuoria. Tämä johtuu siitä, että ihon ja silmien värin aiheuttaa sama aine, melaniini. Ruskeasilmäiset ohjataan luokkaan, jonka seinillä on runsaasti sinisilmäisiin ihmisiin liittyviä kissankokoisin kirjaimin kirjoitettuja tekstejä.

"Sinisilmäiset pärjäävät opinnoissa huonommin kuin ruskeasilmäiset."

"Sinisilmäiset ovat laiskoja"

"Sinisilmäiset ovat tyhmempiä ja rumempia kuin ruskeasilmäiset."

Opettaja Elliot pitää ruskeasilmäisille puheen, jossa selittää miten harjoitus etenee. Heidän täytyy olla mukana täysillä tai harjoitus epäonnistuu.

"Tänään minä aion tehdä saman, mitä Hitler aikoinaan teki."

Sinisilmäiset päästetään luokkaan. Heille ei ole tuoleja, vaan heidät ohjataan suoraan lattialle istumaan. Harjoitus on alkanut.

Olen usein ollut tilanteessa , jossa minulta kysytään, olenko kokenut rasismia. Ennen saatoin kertoa hyvinkin avoimesti yksittäisistä kokemuksistani kuuntelijan nyökyttäessä myötätuntoisen näköisenä vieressä.
"Älä välitä niistä", he usein vastaavat kohauttaen olkapäitään. 

Niinä hetkinä olen usein ymmärtänyt, kuinka moni kantaväestössä elävä ei oikeasti tiedä mitä rasismi on. 

Rasismi ei ole asia, josta voi olla välittämättä. Voisin toki olla välittämättä siitä, jos olisin ulkonöällisesti enemmän "suomalaisen näköinen", mutta kun en ole. Enkä myöskään halua olla. Mutta se ei ole pointti. Kyse on siitä, että ihminen harvoin kokonaisvaltaisesti kykenee ymmärtämään tai osaa käsitellä asiaa, mitä ei ole itse kokenut.

En ole rasismin tutkija tai minulla ei ole selvää määrittelyä sanalle rasismi, mutta se mitä minulla on, on yli 20 vuoden kokemus rasismin kohteena olemisesta. Onko minulle huudeltu ikinä rasistisia solvauksia bussissa? Ei. Olenko joutunut vihaisen skinijoukon jahtaamaksi nuorempana. En ole. Kiusattiinko minua koulussa hassujen hiusteni takia. No ei. Päinvastoin, niitä ihailtiin.

Pointti on, että nämä ovat vääriä kysymyksiä.  Kysy minulta, käytänkö minun suomalaista etunimeä työhaastattelussa mun kongolaisen nimen sijaan, jotta työntantajalla olisi matalempi kynnys kutsua minut työhaastateluun? Kyllä. Kysy multa koenko, joka kerta ulos astuessani edustavani itseni lisäksi kaikkia maahanmuutajia,kaikkia tummia naisia, sekä hyvässä, että pahassa? Valitettavasti kyllä. Kysy onko minulle ehdotettu lukiossa lähihoitajan tutkintoa vaikka lopulta valmistuin ylioppilaaksi hyvin arvosanoin? No on. 

Jane Elliot:in metodia on kritisoitu monesti liian rankaksi. Videolla harjoituksen aikana Elliot on hyvin ankara ja kohtelee sinisilmäisiä eri tehtävien aikana selvästi epäoikeudenmukaisemmin kuin ruskeasilmäisiä oppilaitaan. Ja vaikka kyse onkin harjoituksesta, niin tämä on monelle osallistujalle henkisesti liikaa. Koetta oli hyvin kiinnostava seurata, sillä se luokkahuone oli kuin yhteiskunta pienoiskoossa. Ainoa ero oli, että rasistiset tilanteet olivat järjestettyjä, eivätkä sinisilmäiset osallistujat olleet missään vaiheessa aidosti vaarassa. Ainoa ero oli, että harjoituksen jälkeen sinisilmäisillä oppilaille syrjinnän sietäminen silmien- ja ihonvärin vuoksi, oli heidän osaltaan ohi.

Mä en ole ikinä kokenut olevani maailmanlaajuisen rasismin uhri, vaikka sellaisena minut usein halutaan nähdä. Mä en kuluta mun päivää yksin pimeässä huoneessa miettien rasismia. Me emme edes minun maahanmuuttajaystävien kanssa puhuta rasismista, vaan kaikesta muusta. Minä voin maahanmuuttajataustaisena olla viikkoja jopa kuukausia ilman, että mä koen muhun kohdistuvaa rasismia. Saan muistutuksen minun erilaisuudesta kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun haen töitä, kun haen asuntoa tai ihan vaan silloin,kun käyn normaalia keskustelua ihmisten kanssa.  

Ymmärsin myös videon aikana miten olen ajan saatossa turtunut rasismiin. Suuret asiat rupeavat tuntumaan pieniltä, kun ne kohtaa päivittäin. Rasismi ei rajoitu vain N-sanaa huutelevin uusnatseihin. Minua ei huoleta kadulla partioivat, henkisesti eksyksissä olevat pikkupojat. Se mistä olen huolissani on se suuri väesto suomessa, joka tiedostaa, että maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat ovat suomessa kuin toisen luokan kansalaisia, mutta ovat silti päättäneet sulkea silmänsä asialta ja olla hiljaa.

Asia ei koske minua, sitä ei ole olemassa.

No mitä rasismi sitten on? Voisin etsiä tähän tietosanakirjasta virallisen määritelmän, eikä se silti avaisi asiaa. Mitä rasismi on? Voisin palata historiassa vain muutama vuosikymmen taaksepäin ja kertoa, kuinka eurooppalaiset mystifioivat koko afrikan ja levittivät propagandaa villeistä ihmisistä, jotta he voisivat oikeuttaa epäinhimillistä siirtomaapolitiikkaansa ja kristillisen lähetystyön. Voisin kertoa myös natsisaksasta, joka levitti valheellista rotuoppia, jolla oikeutti miljoonien viattomien ihmisten surmaamisen.

En kuitenkaan tee niin. Rasismi ei ole lisääntynyt tai vähentynyt, se on vain muuttanut muotoaan. Polttopulloiskut vastaanottokeskuksiin ja poliisien ammuskelut videoidaan ja niistä tulee viraaleja. Ne ovat lähempänä meitä ja sen seurauksena meistä tuntuu, että sitä on enemmän. Rasismia on kuitenkin ollut jo kauan ennen älypuhelimia. Polttopulloiskuja tehtiin jo silloin, kun minun äitini asui vastaanottokeskuksessa. Rasismi on jotain, mikä on syvällä suomalaisessa yhteiskunnalisessa rakenteessa. Se ilmenee valtamedian tavassa käsitellä maahanmuuttajiin liittyvää uutisointia. Rasismi on sitä, että sinun täytyy työpaikalla ponnistella jatkuvasti osottaaksesi muille, että olet aivan yhtä pätevä kuin muutkin. Rasismi ilmenee siinä, kun laitan googleen hakusanaksi "beautiful woman",niin ruudulle leviää tuhansia kuvia valkoisista, sinisilmäisistä naisista ikään kuin he olisivat maailmanlaajuinen kauneuden standardi.  Rasismi on sitä ,että itse Jeesus ja enkelit kuvataan valkoisina ja sinisilmäisinä, vaikka totuus on että, Jeesus muistutti ulkonäöltään todennäköisimmin enemmän Rautatientorin leirillä majailevaa Irakilaista turvapaikanhakijaa.

Rasismi näkyy minun ala-asteen luokkahuoneen maailmankartassa, jossa afrikka näytettään paljon pienemmässä koossa kuin se todellisuudessa on ja länsimaat vääristyneen suurena. Historian opetuksessa afrikan historia alkaa siitä, kuin eurooppalaiset saapuivat sinne. Teoriassa siis Australiaa eikä Afrikkaa ollut olemassa ennenkuin eurooppalaiset löysivät nämä maan osat. Rasismi näkyy tavalla käsitellä ja nostaa esille valkoisten miesten saavutuksia ja keksintöjä, vaikka todellisuudessa monien keksintöjen takana olivat afroamerikkalaiset orjat. Rasismi näkyy siinä suomalaisessa 1970-luvun Aapisessa, jossa afrikkalainen kuvataan lannevaatteissa banaania syövänä laiskana ja hassuna olentona. Rasismin juuret ovat syvällä siinä rotuopissa, jota meille on niin kauan syötetty länsimaissa eri muodoissa. Rasismi näkyy rasismin normalisoitumisessa.

On myös ollut huolestuttavaa huomata kuinka, rasismia käsitteenä yritetään jatkuvasti laajentaa koskemaan muita asioita, kuin värillisiin ihmisiin ja etniseen taustaan liittyvää syrjintää. Kyllä, myös valkoinen heteromies voi kokea syrjintää joissain tilanteissa ja on myös monia muita ihmisen keksimiä naurettavia seikkoja, joiden vuoksi voi joutua syrjityksi tai jopa vainotuksi. Käänteinen rasismi on kuitenkin vain tyhjä käsite, jolla keskustelu ja huomio yritetään ohjata pois itse ongelmasta. Sama ilmiö on feminismi keskusteluissa, jotka usein tuomitaan miehiä halventaviksi. Tai turvapaikanhakijoiden majoittamisiin liittyvissä kysymyksissä, joissa suomalaisilla on yhtä-äkkiä noussut huoli suomen asunnottomista, vaikka tämä ongelma on ollut jo kauan ennen pakolaisten saapumista suomeen. Käytetään siis sanaa rasismi vain tilanteissa, joihin se kuuluu. Sama pätee toistepäin;  jos maahanmuuttaja joutuu kantasuomalaisen miehen tekemän väkilvaltarikoksen uhriksi, kyse ei ole välttämättä heti viharikoksesta tai rasismista.
Rasismin kohteena oleminen ei ole asia mikä koetaan satunnaisesti kerran tai pari kertaa elämässä. Rasismissa eletään.

                                                                        

Jane Elliotin koe on hyvin silmiä avaava. Sen tarkoitus ei ole paasata rasismista, vaan saada ihmiset ymmärtämääm mitä rasismi on. Videon aikana moni itsensä suvaitsevaiseksi mieltävä opiskelija yllättyy, kun löytää itsestään ajatuksia, joiden perusta on oikeastaan hyvin rasistinen. Jos me ei ymmärretä, mistä rasismin juuret juontavat, niin silloin sitä on myös  hyvin vaikea poistaa. Lohdutukseksi voidaan kuitenkin sanoa, että rasismi on aina opittua. Ja koska se on opittua niin, siitä voi myös oppia pois.

Mitä Rasismi on? Minulla ei ole tähän yhtä selkeää vastausta, sen verran osaan kuitenkin sanoa, että rasismi on sairasta.





Ohessa linkki videoon:
https://www.youtube.com/watch?v=jPZEJHJPwIw&t=36s