Kaikki mustat tytöt twerkkaa

On iltapäiväruuhka ja ihmiset kiirehtivät töistä väsyneinä kotiin. Valot vaihtuvat punaisesta vihreään, välillä on keltaista sitten taas vihreää, sitten taas punaista. Tämä sanaton pylväs määrää ihmisten tahdin ja ajatukset - kaikki seuraavat sitä mukisematta. Jokunen teini menee punaisia päin, vanhus tuhahtaa ja kiroaa kaikki maailman nuoret. Pukumies tuijottaa lasittunein silmin puhelimeensa, eikä ole huomaavinaankaan. Vihreä valo syttyy, ihmismassa liikkuu suojatien toiselle puolelle. Mustaa, valkoista, mustaa…

Tämän tasapaksun valkoisen ihmismassan joukossa kulkee tummaihoinen nuori nainen. Onko hän somali…todennäköisesti ei.  Mutta Afrikasta kuitenkin. ”Afrikkahan on yksi iso maa”. Hänellä on jalassaan tiukat farkut ja hiukset vapaana. Tukka  on niin suuri, ettei tytön kasvoja meinaa erottaa. Vaatteet ovat värikkäät ja tytön kävely keinahtelevaa. Melkein kuin tanssia. Naisella on kuulokkeet päässä ja hymy huulilla. Hän on juuri ollut työhaastattelussa ja muistelee huvittuneena haastattelijan kanssa käytyä keskustelua.

”Miten sun nimi voi olla Kirsi? Onko se ihan sun oikea nimi, vai onks se suomalaistettu?"

”Ei ole suomalaistettu. Se on mun oikee ja ainoa nimi. Olen syntynyt täällä. Siks mulla suomalainen nimi”

”Aijaa no sitten. Ihmekkös, että puhut noin sujuvaa suomea. Ei minkäänlaista aksenttia. Sähän oot sitten ihan suomalainen periaatteessa…”

”Niin. ”Kaikki mamuthan puhuu hoono soomi ja vahvalla aksentilla.” Mä oon periaatteessa suomalainen, mutten ikinä pelkkä suomalainen…”

Noh, tämän viimeisimmän lauseen Kirsi tietenkin lausui hiljaa mielessään. Kirsi nimittäin tarvitsee tätä työpaikkaa opintojensa ohella, sillä opintotuki on niin pieni ja kaikkialta muutenkin leikataan.

”Kaikesta leikataan paitsi maahanmuutosta ja pakolaisista."

Joka tapauksessa Kirsi on ylpeä ammattikorkeakoulu koulutuspaikastaan, johon hän pääsi heti ensimmäisellä hakukerralla. Se on hieno asia, sillä ”mamutaustaiset nuoret eivät pärjää koulussa ja menestyvät opinnoissaan huonommin, kuin kantasuomalaiset nuoret.”  Tätä Kirsi on joutunut koko elämänsä aikana lukemaan eri tutkimuksista ja artikkeleista. Tutkimuksista, jotka ovat omiaan vahvistamaan ei-suvaitsevien pinttynyttä ajatustapaa maahanmuuttajataustaisten mahdollisuuksista pärjätä siinä missä suomalaisetkin. Kirsi on kuitenkin päättänyt nousta kaiken tämän yläpuolelle ja todistaa itselleen ja ehkä muillekin, ettei suostu ahtautumaan tähän pieneen muottiin, mikä hänelle on jo valmiiksi valeltu.

 Kirsille palaa mieleen tilanne, johon hän joutui vuosi sitten työskennellessään kaupan kassalla. Heti kättelyssä kauppias oli käskenyt soittaa kelloa aina, kun kauppaan astuu romani-asiakas,” koska se on satavarmaa, että ne pöllii..” Tilanne oli Kirsille hyvin kiusallinen ja hänen ensireaktionsa oli tietenkin, että kauppias oli väärässä ja syyllistyy rasismiin. Toisaalta mitä, jos kauppias oli oikeassa? Mitä jos 6/10 romanitaustaisista asiakkaasta on todella syyllistynyt näpistyksiin, niin onko kauppiaalla silloin oikeus tarttua kyseenalaisiinkin varotoimenpiteisiin näpistysten vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan myös miehet syyllistyvät näpistyksiin huomattavasti enemmän kuin naiset. Pitäisikö kelloa soittaa myös aina silloin, kun kauppaan astuu miesasiakas, oli hän sitten minkä kansallisuuden edustaja tahansa? Missä menee tolkuttoman yleistyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen raja? Onko todellakin hyödyllistä leimata kokonainen ihmisryhmä pelottavaksi, kun voisi yksilötasolla miettiä kuka näyttää/käyttäytyy epäilyttävästi?

 Kirsin iltavuoron aikana kaupassa ei käynyt yhtään romania. Kelloa ei soitettu sinä päivänä.

Mitä nämä ajatusmallit, stereotypiat ja ennakkoluulot sitten ovat. Onko ennakkoluuloinen ihminen suoraan rasisti?

Vastaus on Ei. Ei tietenkään ole.

 Pelko on aisti, joka on suojellut ihmistä alkuajoista asti ja ohjannut meitä tekemään oikeita valintoja ja estämään vaaratilanteita. Tuntemattoman pelko on estänyt meitä syömästä myrkyllisiä marjoja tai vaeltamasta liian kauas pois kotikylästä. Tämä sama tuntemattoman pelko on kuitenkin myös saanut ihmisen syyllistymään historiassa järkyttäviin massamurhiin niin Euroopassa, Afrikassa kuin Australiassa. Tämä samainen ideologia ei ole valitettavasti ajan saatossa kuollut sukupuuttoon, vaan matkustanut ihmisten mielissä sukupolvelta toiselle. ”kaikki erilaisuus on väärästä ja kaikki tutkimaton on vaarallista. Kirsistä olisikin ihanteellista,  jos ihmiset muistaisivat ,että pelko ei ole se voima joka sai ihmisen kuuhun, tai seilaamaan tuntemattomille valtamerille, vaan se voima oli kyky ymmärtää erilaisuutta, tutkia sitä ja ennen kaikkea ymmärtää, että erilaisuus on vain suhteellinen käsite.

Jokainen ihminen on tietyllä tavalla ennakkoluuloinen. Ennakkoluulot on tosin tehty murrettaviksi ja uudelleen rakennettaviksi. Kuten sanottu ennakkoluuloisuus on inhimmillistä, rasismi ei. Ihminen joka ajattelee kaiken steretypioiden pohjalta, on ihminen, joka sisimässään pelkää. On ehkä tervettä olla "varovainen", mutta en koe itse ainakaan enää olevani ennakkoluuloinen. Kun ihminen sijoittaa mielessään kaikki maailman ihmiset erillisiin laatikoihin ja muotteihin, hän tuntee olevansa henkisesti turvassa. Se on yksi tapa selvitä henkisessä tasapainossa tässä sekavassa maailmassa. Valitettavasti tämä henkinen tasapaino on pelkkä illuusio. Valitettavasti maailma ja elämä eivät ole niin mustavalkoisia kuin stereotyyppisesti ajattelevat ihmiset haluaisivat sen olevan. Vaikka stereotyyppisesti ajattelevat ihmisen ovat usein niitä äänekkäimpiä ja vaikuttavat itsevarmoilta ulkoapäin, on heidän mielensä surullisen hauras ja helposti horjutettavissa. Näiden stereotypia-aivojen pienet laatikot horjuvat hyvinkin yksinkertaisilla totuuksilla. Riittää kun sanot, että suomessa asuu myös kristittyjä somalialaisia. Tai myös muslimilla voi olla lemmikkinään koira. Tai maahanmuuttajataustainen voi olla luokkansa priimus. Tai myös maahanmuuttaja voi olla maahanmuuttokriittinen Tai myös pikimustalla tytöllä voi olla supisuomalainen nimi.

Kirsi saapuu kotiin. Keittiöstä tulvii mausteisen afrikkalaisen ruuan tuoksu ja radiossa soi rytmikäs gospel musiikki. Äiti on juuri tullut töistä. Se on hieno asia, että Kirsin äiti on työllistynyt. Sillä ”maahanmuuttajat eivät ole aktiivisia työnhakijoita ja ovat työntekijöinä laiskoja.” Kirsin äiti on päiväkodissa töissä ja kertoo miten reippaita päiväkodin lapset olivat tänään. Kirsi syö, tekee koulutehtäviä ja lukee sitten iltasanomia kännykästään.. Turvapaikanhakija-pakolaiset-vastaanottokeskus-raiskaukset-maahanmuuttajat-rasismi sanoina näyttävät olevan nyt muodissa. Kirsi lukee kommenttipalstoja ja ihmettelee, miten maassa, jossa koulutus on ilmaista ja lisäksi maksetaan siitä, että opiskelee, on niin paljon ihmisiä, jotka tekevät alkeellisia kielioppivirheitä kirjoittaessaan.

Turvapaikanhakija raiskasi viimeviikolla alaikäisen; jaettu Facebookissa 7000 kertaa. Edellisellä viikolla kantasuomalainen mies raiskasi alaikäisen kotibileissä; jaettu Facebookissa 20 kertaa.  

Naurettavaa. Ihan kuin olisi pahempi tulla raiskatuksi ulkomaalaisen tekemänä kuin suomalaisen. Näihin suomalaisten raiskauksiin myös usein liitetään sellaista kommenttia, että "salee se mimmi ollu ihan mukana,mutta nyt kaduttaa niin se teki rikosilmoituksen.", mutta ulkomaalaistaustaisten raiskauksista ei ikinä puhuta näin. Raiskaus on aina ihan yhtä paha ja synkkä juttu, oli tekijä sitten kantasuomalainen tai puskasta pompannut iso paha musta mies. Pelkästään raiskauskeskusteluista voisi kirjottaa monta artikkelia ja tehdä kiinnostavan ja analysoivan tutkimuksen. Jokatapauksessa, tuntuu, etteivät miehet ymmärrä kuinka paljon raiskaus voi vaikuttaa ihmiseen, koska miehet harvemmin ovat raiskauksen uhreina.

Kirsi katsoo vielä ennen nukkumaan menoaan yhden jakson komediasarjaa netistä. Välillä hän naurahtaa ääneen ja koskettaa hopeista ristiään mikä hänellä on kaulassaan. Hän harvoin ottaa ristiään pois.  ”Kirsi on kristitty, mikä on poikkeus, sillä kaikki maahanmuuttajat ovat muslimeita. Ja lisäksihän Muslimit sopeutuvat länsimaiseen kulttuuriin huonommin, kuin kristityt.” Kirsi kyllä tuntee musliminuoria, jotka opiskelevat ja työskentelevät suomessa korkeissakin asemissa, mutta he ovat vain "yksittäistapauksia". 

Seuraavana aamuna Kirsi herää ja suuntaa kouluun. Iso tukka heiluu tuulessa ja kuulokkeista pauhaa musiikki kovemmalla, kuin mitä korva kestäisi. Jos uskaltautuu vähän lähemmäs Kirsiä, niin saattaa tunnistaa Apulannan kappaleen.

”Se on hyvä, että Kirsi kuuntelee suomalaista musiikkia, sillä kaikki mustat tytöt kuuntelevat vain jenkkiräppiä ja twerkkaavat."